Malmö ja Lund

Uusi jakso ja uudet kujeet! Tuntui niin uskomattomalta, miten ensimmäinen jakso voi olla jo ohi ja seuraavaksi alkaisi viimeinen jakso, jonka jälkeen olisi jo kotiinlähdön aika. Ensimmäinen jakso oli mukava ja minusta tuntui että olin saanut rentoutua, vaikka haasteitakin oli ollut mukavasti. Silti minulla on hieman hullun luonne ja haluan koittaa missä rajani menevät. Kuinka paljon pystyn oppimaan ja milloin se jaksamisen raja tulee oikein vastaan? Tälläkin kertaa tunsin, ettei haasteita vain ole tarpeeksi ja elämä tuntuu liian helpolta, joten halusin koittaa jotain uutta. Olin jutellut ruotsalaisen ystäväni kanssa, että voisin mahdollisesti ottaa ruotsinkielisen kurssin viimeiselle jaksolle, mutta aluksi pidin sitä pelkkänä ajatuksena. Huhtikuun ensimmäisellä viikolla istuin kuitenkin ensimmäisellä ruotsinkielisellä luennollani ainoana vaihto-oppilaana. Aiheena oli hållbar affärs- och produktutveckling. Silloin jos koskaan tunsin olevani hullu! Päivääkään en ole katunut kurssille menoa, mutta työläs se on ollut. Kurssiin kuuluu ryhmätyö, itsenäinen koe ja kirjallisuusseminaari. Nyt jos koskaan olen päässyt näkemään, mitä ruotsalainen kurssi oikeasti sisältää ja kuinka työläitä ne ovat. Vaihtareiden kurssit ovat tuntuneet lasten leikiltä tähän kurssiin verrattuna. Kurssi on ollut minulle mahtava kokemus oppia ruotsia ja soluttautua ruotsalaiseen kulttuuriin. Uusia ystäviä olen saanut rutkasti ja minusta tuntui kuin olisin aloittanut vaihtojakson uudestaan täällä Ruotsissa.

Huhtikuu meni niin nopeasti, ettei minulla ole siitä edes sen kummemmin kerrottavaa. Kävin kavereiden kanssa Malmössa ja Lundissa ja koin ensimmäisen motellikokemukseni. Aika pitkään sitäkin sai odottaa, mutta vasta nyt ensimmäistä kertaa nukuin motellissa.  En ole koskaan kokenut yhtä tehokasta reissua kuin mitä meillä oli nyt lauantain ja sunnuntain välisenä aikana. Näimme kaksi kaupunkia alle kahdessa vuorokaudessa. Ilman mahtavaa opastamme Katharinaa koko reissu olisi jäänyt kokematta. Reissua varatessa minun tuli käytettyä ensimmäistä kertaa luottokorttiakin. Jo oli aikakin! Eikä loppua meinaa näkyä nyt, kun käyttö on aloitettu!

Ruotsin ja Tanskan yhdistävä silta

Kirsikkapuut kukki jokapuolella

Bimbo Bingo :D

Muuten huhtikuu kului samalla tavalla kuin kaikki muutkin kuukaudet, juhlia kahvittelua ja opiskelua. Tässä kuussa vain hieman enemmän opiskelua, mutta se on ollut sen arvoista. <3

Suomi-synttärit + herkuttelua + tenttiviikko + Sea battle/ Riika = Maaliskuu

Taas aikaa on kulunut enemmän kuin tarpeeksi ja vaihtoa on jäljellä enää neljä viikkoa, neljä viikkoa!! En tajua mihin aika on hävinnyt, mutta ainakin sen verran on ollut tekemistä, että blogin kirjoittaminen on unohtunut kokonaan. Jatketaan siis siitä mihin viimeksi jäätiin, maaliskuun pieneen koti-ikävään ja uusiin jännittäviin seikkailuihin mitä tuleman piti.

Ystävät, he ovat ne jotka tekevät tästä vaihtoajasta aivan erityisen ja ilman heitä koti-ikäväkin olisi jäänyt kummittelemaan kauaksi aikaa. Onneksi meillä oli heti suunnitteilla hienot juhlat joiden aikana minun ja suomiystävieni oli mahdollista yhdistää ystävät täällä ja suomalaisten tapojen mukaisesti. Päätimme järjestää suomi-synttärit! Minun syntymäpäivääni oli vielä kauan aikaa, mutta en olisi koskaan saanut järjestettyä yhtä ihania juhlia yksin! Pakko sanoa, että kyseiset juhlat olivat yhdet parhaimmista ja saimme aikaan oikean suomalaisen juhlatunnelman. Kukaan ei halunnut lähteä baariin, koska juhlissa oli niin mukavaa, juomat ja ruoka loppuivat kesken ja kukaan ei olisi halunnut lopettaa juhlia ja lähteä kotiin. Mitä muuta juhlilta voit odottaa tai toivoa? Tarjosimme suomalaisia herkkuja, mokkapaloja, suomalaisia karkkeja, salmiakkia, coctail-tikku naposteltavia ja tietenkin salmiakkivodkaa! Juhlat olivat menestys ja oli ihana jatkaa oleskelua täällä Boråsissa juhlien jälkeen.

Viikonloppuun mahtui jälleen romanialainen tyttöjen ilta, jossa pääosassa olivat ihanat leivonnaiset ja muut sokeriherkut. Kirjaimellisesti söimme sokerisia ruokia kahdeksan tuntia putkeen ja sen jälkeen oli aivan ihanaa kikattella ja ihmetellä kuka ruuat oikein söi. Tyttöjen illat ovat ihania <3. Sunnuntaina meillä oli vielä brasilialainen iltapäivä, jolloin saimme maistella suurella porukalla brasilialaisia herkkuja ja kuunnella brasilialaista musiikkia. Sunnuntaina ilmakin suosi meitä ja saimme nauttia ensimmäisestä todella lämpimästä päivästä. Aivan kuin brasilialaiset olisivat tilanneet auringon ja lämmön meille omasta kotimaastaan. Mitä muuta oikeastaan voi sanoa kuin viikonloppu oli jälleen omistettu ruualle. Viikonlopun aikana sain todella tutustua eri kulttuurien tapoihin ja juuri se on parasta koko vaihdossa, oppia huomaamaan millaisia eroja meillä on keskenään, vaikka olemmekin niin samanlaisia. On niin suuri rikkaus tuntea ihmisiä eri maista.

Loppu kuukausi meni oikeastaan kokeisiin lukiessa ja ensimmäisen ruotsalaisen tentin tekemiseen. Ruotsalaiset ovat ylittäneet virallisuudet koetilanteissa. Pakko sanoa, että koetilanne jännitti jopa enemmän kuin itse koe. Koesali johon täytyi tulla paikalle VÄHINTÄÄN puoli tuntia ennen kokeen alkua oli hyvin virallinen ja ihmetystä herätti myös fakta, että koululla on tosiaan sali, joka on omistettu pelkästään kokeiden tekemiselle. Ilmoittautumisen jälkeen koehuoneesta ei saanut poistua muulloin kuin kokeen jälkeen. Kokeeseen oli täytynyt ilmoittautua vähintään viikkoa aikaisemmin. Henkilökortin tietoja vastaan saimme viivakoodin ja värillisen pahvikortin joka kertoi minne luokassa sai istua. Viivakoodin perusteella opettaja tarkistaisi kokeen eikä tulisi näkemään kuka kokeen on oikeastaan tehnyt. Koepaperiin oli kiellettyä kirjoittaa nimeään, sillä opettaja ei todellakaan saanut olla tietoinen kenen koetta hän korjaa. Kun kokeen oli tehnyt, koe täytyi palauttaa viivakoodin kanssa ja kokeeseen kirjattiin allekirjoituksen kera milloin koe oli palautettu. Tuntui kuin olisin ollut ylioppilaskirjoituksissa jälleen!  Myös vessassa käynti oli ratkaistu mielenkiintoisesti. Tenttiluokassa oli omat vessat, joissa oli ajateltu kokeentekijöitä huolella. Vessassa ei ollut kunnollista valaistusta, tai oikeastaan. vessassa ollut valaistusta ollenkaan. Valaistuksessa oli ajateltu, että lunttaamisen tulisi olla mahdotonta vessakäynnin aikana. Sen verran pimeää vessassa oli, etten itse meinannut uskaltaa lukita ovea pelätessäni, että lukitsen itseni vessaan enkä löydä enää lukkoa. Pakko sanoa että tenttikokemus oli hupaisa!

Jakson päättyessä jokainen oli todella väsynyt ja odotimme innolla risteilymatkaa Riikaan jossa voisimme rentoutua ja nauttia vapaa-ajasta. Sen kyllä teimme! Riika oli ihana, varsinkin kun paikallinen oli johdattamassa meitä parhaille ruokapaikoille ja vanhaan kaupunkiin näkemään kaikki parhaat nähtävyydet. Mitä muuta kaupunkipäivältä voisikaan toivoa? Ilma oli loistava ja seura täydellistä. Kuvat kertovat jälleen enemmän kuin tuhat sanaa.